Tänään oli ihan kohtalainen päivä, sellainen perus perjantai. Yöllä sain pitkästä aikaa hyvin nukutuksi ja aamulla oli jo siitäkin syystä paljon parempi mieli. Ahdistaa vaan niin kovasti kun en jaksa ikinä tehdä yhtään mitään. Meillä väännetään jatkuvasti kotona mun opiskelupaikasta joka on toisella paikkakunnalla. Päivät on tosi pitkiä koska kuljen bussilla ja viimeisetkin motivaatiot tippuu pois. Vakavassa harkinnassa olis myös eroaminen koulusta, kun ei oikein mikään toimi. En tykkää ihmisistä, en koulusta, en opettajista.

Fun fact: oon ratsastanut pienestä iästäni lähes puolet. Suurimman osan tästä ajasta omistin hevosen. Sana menneessä aikamuodossa, koska myin sen kolmisen viikkoa sitten pois. Tänään käytiin katsomassa miten heppa jakselee uudessa kodissa ja pääsin ratsastamaankin. Tuli niin hyvä mieli kun alla oli oma, aina yhtä ihana ja niin tavattoman rakas hepoinen.

Muuten elämä onkin ihan tavanomaista. Ahdistaa, väsyttää ja kyllästyttää kaikki. Oma huone tuntuu turvalta johon kukaan ei pääse, mutta muualle lähteminen on henkisesti pirun raskas hetki. Ihmissuhteet hämmentää ja maailma tulee niskaan. Ei oo tosiaan ollut mikään helpoin kesä.

En osaa puhua näistä asioista. Eilen hyvä kaverini, ehkä jopa jotain kaveria enemmän pyysi mua kertomaan mikä vaivaa. En osannut. Miten sä kerrot ihmiselle jota et oo koskaan livenä tavannut, että et nuku öisin, koska ahdistaa? Et voi syödä ruokaa, kun ällöttää ne kaikki kalorit, ällöttää oma kroppa. Et katso peiliin, koska pelottaa ittensä näkeminen. Et kelpaa itsellesi ja kaikki ympärillä oleva ahdistaa. Pienikin vastoinkäyminen tuntuu ylitsepääsmättömältä ja saa itkun partaalle. Kuten sanottu, ei mikään helpoin kesä.

Oon ihan kadoksissa kirjottamisen kanssa, mistä pitäis alottaa ja mitä pitäis kertoo ekana! Voidaan lähtee kuitenki siitä liikkeelle, että ainekin näin alkuun anonyyminä kirjoitteleva tyttö, jolla 16 kesää alkaa olla suurinpiirtein takanapäin ja vielä viimeisten kuukausien aikana pitäis se kaikista turhimpana tunnettu 17 ikävuosi saada käyntiin. Tällähetkellä - luojan kiitos - kesälomaa viettämässä, mutta opiskelupaikka löytyy sekä lukion että ammattikouun puolelta, eli siis kaksoistutkinnosta.

Ikuinen pessimisti joka toivoo parasta, mutta on aina valmistautunut ottamaan pahimman vastaan. Intohimona hyvä ruoka, tavoitteena omaa silmää mielyttävä kroppa ja noh, se parempi huominen. Mukana kulkevat upea eläinlauma, vanhemmat sekä heidän runsas alkoholinkäyttönsä, muutama upea ystävä sekä kaksi suojelusenkeliä, jotka myös isosiskoina tunnetaan. Rakastan hyviä leffoja, syvällisiä keskusteluja ja sarkastista huuomoria. 

Gossip Girl, niiin suuri rakkaus tätä sarjaa kohtaan! Lisäksi kategoriaan voisi lisätä myös Supernaturalin ja American Horror Storyn ekan tuottiksen, muita en ole vielä saanut aikaiseksi katsoa.

Musta varmaan kuulette vielä paljon lisää, vaikka lähinnä tätä avautumismuotoisena päiväkirjana pidänkin ihan näin omaksi iloksi. Pakko vielä loppuun todeta, että liityin tänään kuvake.nettiin tylsyydenpuuskissani :D en ehkä kestä mitä kuumiksia siellä on, argh olisitteko vähän nuorempia...!